Tehtävä 1: LUMOUDU LEIKKIIN
Tarina kertoo, että nuori Paul, Aurora Karamzinin ja Paul Demidovin poika (s. 1839), ratsasti puistossa omalla ponilla ja leikki Glimsinjoen rannalla heitellen hopearuplilla ”leipiä” veteen. Meijerin pihassa Träskändan koulun oppilaat hyppivät ruutua ja rakentelivat kivistä aitauksia käpylehmille.
Tänä päivänä ratsut ovat vaihtuneet polkupyöriin, joilla koululaiset viilettävät puiston halki. Vanhojen runkojen ympärillä leikitään piilosta, niiden varjossa kuvataan hääpareja, urheillaan ja levähdetään. Joenpenkalla koululuokka kuuntelee luontoääniä ja metsässä marjastaja korjaa mustikkasatoa.
- Pohdi, millaisia leikkejä tai pelejä kartanopuistossa on leikitty eri aikoina. Mitä leikkejä sinä keksit?
- Ideoi vuodenaikaan sopiva peli tai leikki ja valitse sopiva paikka sen leikkimiseen.
- Muistathan: älä revi kasveja tai katko puiden oksia, käytä leikeissä vain maahan pudonneita lehtiä tai keppejä.
Ideoita
- Rakenna lumesta hyvän haltian valtaistuin.
- Oma kartano? Tallo jaloilla lumeen unelmarakennuksen pohjapiirustus.
- Tallo lumeen kuvio tai sokkeloinen lumilabyrintti.
- Kerää maahan pudonneita puiden lehtiä, joita käytät pelialueen merkkeinä ja rajoina.
- Hyödynnä avaraa puistonurmea juoksukilpailuissa.
- Laita lehti tai pieni oksa kellumaan jokeen, kisaa kaverin kanssa kumman lehti kulkee virran mukana nopeammin.
Tehtävä 2: PUISTOSAMOILU
Träskändan kartanopuisto on yksi maamme merkittävimpiä historiallisia puistoympäristöjä. Alueella yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla rakennettu ympäristö sekä monimuotoinen luonto. Nykyiseen alueeseen kuuluvat kartanorakennukset, maisemapuisto, Glimsinjoen varren luonnonmetsä sekä Lasten kulttuurikeskus Auroran pihapiiri.
Maisemapuisto
Englantilaistyyppinen maisemapuisto sai nykyisen muotonsa Aurora Karamzinin johdossa 1800-luvulla, aikansa parhaiden puutarhurien käsissä. Auroran aikainen runsas hyötypuutarha koostui laajoista viljelmistä, lukuisista kasvihuoneista sekä kukka- ja taimitarhoista. Silloin viljelmillä kasvoi yli 280 hedelmä- ja marjalajia ja vihannestarhan valikoima kattoi jopa 42 vihanneslajia. Huvipuutarhassa vapaasti kiertelevät käytävät sekä puu- ja pensasryhmät hallitsevat maisemaa edelleen.
Glimsinjoki
Kartanopuistoa halkoo kiemurteleva Glimsinjoki. Jokivarren polkuja seuraamalla voit tutustua virtavesiluontoon, tulvametsään sekä jalopuulehtoihin. Rantapenkereiden juurakot, metsän lahopökkelöt, valojen ja varjojen leikki sekä vaihtuvat tuoksut ja äänimaisemat saavat mielikuvituksen lentämään.
Luonnonmetsä
Vanha luonnonmetsä lahopuineen, jokivarren suvannot ja koskipaikat, sekä niityiksi muuttuneet entiset pellot toimivat monimuotoisina elinympäristöinä harvinaisillekin lajeille. Ikivanhoista puista löytyy pesäpaikkoja runsaalle linnustolle, oraville, jopa liito-oraville. Metsänpohja tarjoaa elinympäristön tärkeille hyönteisille, sienille ja lahottajille sekä erilaisille kasveille.
Kuninkaantie
Kartanon maiden halki kulki aikanaan Kuninkaantie, joka oli Pohjoismaita ja Venäjää yhdistävä tärkeä valtaväylä sekä postireitti. Katkelma alkuperäistä Kuninkaantietä on edelleen kuljettavissa kartanopuistossa.
Lähde samoilemaan puistoon, pysähdy ja avaa aistit
- Millaisia ääniä kuulet, jos suljet silmäsi?
- Mitä tuoksuja erotat?
- Miten valo välkehtii metsän siimeksessä, virtaavassa vedessä tai niittyaukealla?
- Miltä maisema näyttää talviasussa?
- Löydätkö eläinten jälkiä?
Tehtävä 3: HAHMOJA LUONNOSSA
Jokea myöten, siltojen alla ovat monet ajatukset virranneet.
Yhtä sun toista, arkea, juhlia, hiljaisuutta, onnea ja murhetta.
Aikakausia monta, aatteiden ja tarinoiden kerroksia.
Lehvästön kätköissä kuiskauksia, salaisuuksia, juoruja –
näitä kaikkia on vanha metsä todistanut jo vuosisatojen verran.
Ikivanhat puujättiläiset ovat Träskändan puiston alkuperäisiä, suojeltuja ”asukkaita”, joiden jylhä olemus saa mielikuvituksen laukkaamaan. Puiden vuosirenkaissa menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus nivoutuvat toisiinsa. Puiston keskellä seisova 500-vuotias tammi on elänyt jo Ruotsin suurvallan ja Suomen suuriruhtinaskunnan ajoista tähän päivään ja elää kenties kauan meidänkin jälkeen. Aikanaan kaukaa Venäjän Ural-vuoristosta tuodut puuntaimet ovat osa metsän erityistä lajikirjoa ja niiden siemenistä on itänyt uusia taimia.
Träskändan puista tunnetuimpia lienee Keisarintammi. Se istutettiin paikalle, jolla kertomuksen mukaan Keisari Aleksanteri kaatoi saksanhirven. Tämä tapahtui Aurora Karamzinin järjestämissä juhlissa vuonna 1863. Kulkeeko polkusi Keisarintammelle saakka?
- Katso puiden muotoja, runkoja, oksia ja kaarnan kuvioita. Millaisilta hahmoilta ne näyttävät?
- Kuvittele, millaisia asioita vanha puu on nähnyt.
- Piirrä puuhahmoja ja keksi mitä vanha puu sanoisi meille ohjeeksi.
