Reitin pituus on noin 2 km ja se on merkitty alla olevaan karttaan. Klikkaamalla teoksen kuvaa kartalla, pääset lukemaan kyseisen teoksen esittelyn. Esittelytekstit löytyvät myös tältä sivulta kartan alapuolelta.
A. Kim Simonsson: Emma jättää jäljen, 2017
Tapiolan metroasema, asemalaituri
B. Heikki Konttinen: Morsian, 1983
Tapiontorin ja kauppakeskus Ainoan välinen alue
C. Tapio Junno: Häikäistynyt, 1992
Heikki von Hertzenin aukion porrastasanne
D. Antonio da Cudan: Luominen avaruudessa, 1980
Køgenpuisto, hotelli Gardenin ja Tapiolan kirkon edusta
E. Helvi Hyvärinen: Ilves ja pentu, 1958
Tapiolantien piennar, Neulaspolun kohdalla
F. Maaria Wirkkala: Kukko, 1983
Silkkiniityn päiväkodin katto, Opinkuja 1
G. Pekka Kauhanen: Taidepoliisi, 2006
Pohjantien ja Ahertajantien kiertoliittymä
H. Matti Peltokangas: Kulku, 1990 / Raimo Utriainen: Virta 1, 1981-2006 / Eero Hiironen: Pro Aqua, 2005-2006 / Pertti Kukkonen: Mutkia matkassa, 2006
Näyttelykeskus WeeGeen veistospuisto, Ahertajantie 5
Kim Simonsson: Emma jättää jäljen, 2017
Sijainti: Tapiolan metroasema, asemalaituri
Kuvanveistäjä Kim Simonsson (s.1974) tunnetaan valkoisista keraamisista veistoksistaan, joissa länsimaisen kuvanveiston perinne yhdistyy japanilaisesta sarjakuvakulttuurista saatuihin vaikutteisiin. Uutta Tapiolan metroasemaa varten taiteilijalta tilattiin teoskokonaisuus, jonka tuotti Espoon modernin taiteen museo EMMA yhteistyössä Länsimetro Oy:n kanssa. Teoksen toteutusta tukivat Espoon kaupunki, Saastamoisen säätiö sekä Svenska kulturfonden.
Emma jättää jäljen -niminen teoskokonaisuus muodostuu laiturialueelle pystytetystä yli kolme ja puoli metriä korkeasta veistoksesta, asemalle sijoitetuista graafisista elementeistä sekä digitaalisesta osuudesta. Veistoksen hahmon pääväri on taiteilijalla tyypillisesti valkoinen, mutta materiaalina julkiselle teokselle keramiikkaa paremmin soveltuva pronssi. Valkoinen yleisväri korostaa lapsen värikästä kuin maaliin kastettua kämmentä, joka tervehtii asemalaiturille saapuvia matkustajia. Kämmenen värit toistuvat metroasemalle sijoitetuissa värikkäissä kuva-aiheissa, Emman jäljissä. Sarja animaatioita, joissa veistoksen hahmo värittää Tapiolaa, täydentää teoskokonaisuuden.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Kim Simonsson
Nimi: Emma jättää jäljen
Valmistumisvuosi: 2017
Materiaali: maalattu pronssi (veistos)
Koko: 3,57 m x 1,9 m x 1,5 m (veistos)
Heikki Konttinen: Morsian, 1983
Sijainti: Tapiola, Tapiontorin ja kauppakeskus Ainoan välissä
Heikki Konttisen (1910-1988) Morsian-veistos tuli toiseksi vuonna 1972 järjestetyssä veistoskilpailussa, jossa etsittiin Tapiolan syntyä ja kehitystä kuvaavaa teosta.
Konttisen humoristinen pronssiveistos viittasi nuoriin pareihin, jotka saapuivat vastaperustettuun Tapiolaan 1950-luvun alkupuolella. Hän oli itsekin muuttanut Tapiolaan vaimonsa ja pienten lastensa kanssa 1955. Konttinen oli Nallenpolun taiteilijatalon ensimmäisiä asukkaita ja asui Tapiolassa kuolemaansa saakka.
Veistoskilpailun voiton oli vienyt italialaissyntyisen Antonio da Cudanin Luominen avaruudessa. Kilpailun säännöt kuitenkin edellyttivät tekijältä Suomen kansalaisuutta, eikä Suomen kuvanveistäjäliitto hyväksynyt da Cudan voittoa, ellei myös suomalaiselta taiteilijalta tilattaisi teosta. Näin ollen myös toiselle sijalle tullut Morsian päätettiin toteuttaa.
Lopulta kiistely säännöistä ja kahden teoksen tilaaminen viivästytti molempien veistosten valmistumista, Morsiamen kohdalla peräti kolmetoista vuotta. Odotteluun kyllästynyt Konttinen päätti 1980-luvun alussa valaa veistoksen omalla kustannuksellaan.
Vuonna 1985 Espoon kaupunki lunasti teoksen taitelijalta ja se pystytettiin paikalleen Tapiontorille. Teos jäi Konttisen viimeiseksi julkiseksi veistokseksi.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Heikki Konttinen
Nimi: Morsian
Valmistumisvuosi: 1983
Materiaali: pronssi, graniitti
Koko: 2,3m x 1,8m x 1,4m
Tapio Junno: Häikäistynyt, 1992
Sijainti: Tapiola, Heikki von Hertzenin aukion porrastasanne
Häikäistynyt-veistos on yksi tunnetuimmista teoksista kuvanveistäjä Tapio Junnon (1940-2006) jo 1960-luvulla aloittamassa pronssisten pukumiesten sarjassa.
Taidetta Tapiolaan -yhdistyksen kaupungille lahjoittama veistos on omistettu Tapiolan perustajiin kuuluvalle Heikki von Hertzenille, joka oli Väestöliiton toiminnanjohtaja ja asuntopoliittinen vaikuttaja. Hänen toimintansa vaikutti ratkaisevasti Tapiolan puutarhakaupungin syntyyn 1950-luvulla. Hän oli myös useita julkisia teoksia Tapiolaan hankkineen Asuntosäätiön pitkäaikainen puheenjohtaja.
Junnon veistoksessa kasvoton mies jähmettyy sokaisevana hohtavan valon alle, jota taitelija on kuvannut kiiltäväksi hiotulla pronssipinnalla. Vastakohdan tälle kiillolle luo pronssimiehen tumma ja rosoinen vartalo.
Häikäistymisen teema toistuu usein Junnon tuotannossa. Sen juuret ovat lapsena nähdyissä unissa erämaan poltteessa kävelevästä pukumiehestä ja toisaalta nuorena pohjoisen hangilla koetussa lumisokeuskohtauksessa. Hänen taiteensa yhdistelee perinteistä kuvanveistoa ihmisyyden ajattomiin teemoihin.
Häikäistynyt paljastettiin Tapiolan 40-vuotisjuhlaviikolla toukokuussa 1992.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Tapio Junno
Nimi: Häikäistynyt
Valmistumisvuosi: 1992
Materiaali: pronssi
Koko: 3,2m x 0,9 m x 0,65
Antonio da Cudan: Luominen avaruudessa, 1980
Sijainti: Tapiola, Køgenpuisto
Antonio da Cudanin (s. 1940) Luominen avaruudessa nousi 91 teosehdotuksen joukosta voittajaksi Tapiola 72 ry:n kesällä 1972 julkistamassa veistoskilpailussa. Kilpailussa etsittiin teosta, joka ilmentäisi Tapiolan kehitystä ja samalla juhlistaisi 70-luvun alussa 20 vuotta täyttänyttä Asuntosäätiötä, joka oli vaikuttanut voimakkaasti Tapiolan syntyyn. Asuntosäätiön lisäksi hankkeessa oli mukana Espoon kaupunki sekä joukko tapiolalaisia yrityksiä ja asukkaita.
Teoksen tie suunnitelmasta veistokseksi pitkittyi, sillä veistoskilpailun säännöt edellyttivät tekijän olevan Suomen kansalainen. Italialaissyntyinen da Cudan oli osallistunut kilpailuun osana Suomen Taideakatemian koulun kuvanveiston opintojaan. Viimein loppuvuodesta 1980 valmis teos pystytettiin Garden-hotellin piha-alueelle, Keskusaltaan äärelle. Pronssisen veistoksen yläosaan kätkeytyy ladininkielisiä aforismeja. Ladinin kieli on italian ohella taiteilijan toinen äidinkieli. Alhaalla etupuolella voi nähdä hänen Leo-poikansa kädenjäljen. Hotellin laajennushankkeen vuoksi teos siirrettiin 2009 läheiselle nurmikentälle, Køgenpuistoon.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Antonio da Cudan
Nimi: Luominen avaruudessa
Valmistumisvuosi: 1980
Materiaali: pronssi
Koko: 4 m x 2,11 m x 1,72 m
Helvi Hyvärinen: Ilves ja pentu, 1958
Sijainti: Tapiola, Tapiolantien piennar, Neulaspolun kohdalla
Kajaanissa syntynyt Helvi Hyvärinen (1906-1988) oli uransa alkuvaiheessa 1940-luvulla yksi harvoista naiskuvanveistäjistä Suomessa. Ateneumin kuvanveistoluokalta valmistuneen taiteilijan aiheet löytyivät luonnosta, etenkin eläinmaailmasta. Ilves toistui hänen teoksissaan useasti.
Tapiolantien Ilves ja pentu -veistoksessa näkyykin eläimen moniulotteisuus: toisaalta villiys ja kesyttämättömyys, toisaalta hellyys omaa poikasta kohtaan.
Ensimmäisen kerran Hyvärisen yksityisnäyttelyssä Taidehallissa jo vuonna 1958 esillä ollut teos paljastettiin Tapiolassa 7.10.1962.
Vehmaan punaisesta graniitista veistetty teos on Asuntosäätiön lahja Tapiolan asukkaille. Veistos hankittiin osana puutarhakaupungin kaunistamissuunnitelmaa ja se oli Tapiolan ensimmäisiä julkisia taideteoksia.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Helvi Hyvärinen
Nimi: Ilves ja pentu
Valmistumisvuosi: 1958
Materiaali: Vehmaan punagraniitti
Koko: 1,2m
Maaria Wirkkala: Kukko, 1983
Sijainti: Tapiola, Silkkiniityn päiväkodin katto, Opinkuja 1
Taiteilija Maaria Wirkkalan (s. 1964) Kukko-teos on hänen varhaisilta taiteilijavuosiltaan. Suurikokoinen, kukon mallinen tuuliviiri seisoo Silkkiniityn päiväkodin katolla Tapiolassa. Linnun vatsan paikkeilla kymmenkunta sulkaa heiluu vapaasti tuulen mukana. Osa sulista on teräksen värisiä kuten lintu muutoinkin, osa punaiseksi, oranssiksi tai siniseksi maalattuja. Kukon pyrstöön on kookkain numeroin leikattu teoksen valmistumisvuosi: 1983.
Kukon muotoisten tuuliviirien historia ulottuu kauas. Pohjoismaissa keskiajalla kukko kirkon harjalla muistutti Pietarin petturuudesta. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus sanoi Pietarin tulevan kieltämään hänet kolmesti ennen kukonlaulua. Keskieurooppalaisissa uskomuksissa kukko on puolestaan viisauden tunnus, joka karkottaa pahat henget, ennustaa säät ja hallitsee ilmat.
Kansainvälisesti Maaria Wirkkala tunnetaan käsitetaiteesta, jossa tilalla, valolla ja ajalla on keskeinen merkitys. Wirkkala vietti osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Tapiolassa. Hän on alueella asuneen taiteilijapariskunnan, keramiikkataiteilija Rut Brykin ja muotoilija Tapio Wirkkalan tytär.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Maaria Wirkkala
Nimi: Kukko
Valmistumisvuosi: 1983
Materiaali: ruostumaton teräs, kupari
Koko: 0,86m x 1,88m x 0,02m
Pekka Kauhanen: Taidepoliisi, 2006
Sijainti: Tapiola, Pohjantien ja Ahertajantien kiertoliittymä
Taidepoliisi-veistos löytyy Pohjantien kiertoliittymästä, kivenheiton päästä WeeGee-talosta ja Espoon modernin taiteen museo EMMAsta, joka oli tilannut teoksen kuvanveistäjä Pekka Kauhaselta (s. 1954) taidemuseon avaamista vuonna 2006 silmällä pitäen.
Kauhasen lähtökohta oli ajatus Pohjantien liittymästä paikkana, jossa liikennekulttuuri ja korkeampi kulttuuri, WeeGee-talo museoineen, kohtaavat. Veistoksen tuli olla sellainen, että se oli helppo havaita myös liikkeessä. Teoksen jalusta on ruostumatonta terästä, kolmikätinen pikkupoikapoliisi on valmistettu mustaksi patinoidusta pronssista. Ajatuksena oli, että tumma hahmo näkyisi siluettina taivasta vasten ja sen kykenisi hahmottamaan yhdellä vilkaisulla.
Kauhanen näkee teoksensa kuuluvan samaan tapiolalaisten esittävien veistosten sarjaan, johon kuuluvat myös Helvi Hyvärisen Ilves ja pentu, Heikki Konttisen Morsian ja Tapio Junnon Häikäistynyt. Nämä teokset ovat tulleet Kauhaselle tutuiksi: Hän on kotoisin Leppävirralta, Savosta, mutta on ollut tapiolalainen jo runsaan neljännesvuosisadan. Hän työskentelee Nallenpolun taiteilijatalossa samassa ateljeessa, jossa kuvanveistäjä Heikki Konttinen työskenteli aikoinaan.
Kauhasen tuotanto sisältää useita julkisia teoksia. Espoosta löytyy Taidepoliisin lisäksi muutama vuosi myöhemmin toteutettu Ilmestys. Viimeisin hänen toteuttamansa julkinen veistos on Helsingin Kasarmitorille vuonna 2017 valmistunut kymmenmetrinen teräspatsas Talvisodan kansallinen muistomerkki eli Valon tuoja.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Pekka Kauhanen
Nimi: Taidepoliisi
Valmistumisvuosi: 2006
Materiaali: pronssi, ruostumaton teräs
Koko: 4,5m
Matti Peltokangas: Kulku, 1990
Sijainti: Tapiola, Näyttelykeskus WeeGeen edusta, Ahertajantie 5
Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan (s. 1952) vuonna 1990 valmistunut Kulku-veistos sijaitsee näyttelykeskus WeeGeen edustan veistospuistossa, josta löytyvät myös Raimo Utriaisen Virta 1 ja Eero Hiirosen Pro Aqua -veistokset.
Pertti Kukkosen Mutkia matkassa -teos rajaa veistospuiston näyttelykeskukseen johtavasta jalkakäytävästä. Saastamoisen säätiön jo vuonna 1995 ostama Kulku-teos pystytettiin näyttelykeskuksen edustalle kesällä 2017. Teoksessa käytetty kivi on spektroliittia, jota esiintyy Ylämaan kunnan alueella Etelä-Karjalassa.
Kuution muotoisen veistoksen pintaan on taiteilijan kiviveistoksille tyypillisesti työstetty viistot, hiukan rosoiset urat. Samankaltaiset urat löytyvät myös Peltokankaan Relander-muistomerkin (1996) neljästä punagraniitista valmistetusta kuutiosta. Muistomerkki sijaitsee Hesperian esplanadilla Helsingissä.
Abstraktien kiviveistosten rinnalla Peltokangas on työstänyt myös esittäviä aiheita. Esittävät teokset on pääasiassa toteutettu pronssivaluina.
Teos kuuluu Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan.
Tekijä: Matti Peltokangas
Nimi: Kulku
Valmistumisvuosi: 1990
Materiaali: spektroliitti
Koko: 1,3m x 1,3m x 1,3m
Raimo Utriainen: Virta 1, 1981-2006
Sijainti: Tapiola, Näyttelykeskus WeeGeen edusta, Ahertajantie 5
Virta on jatkuvaa liikettä. Liike onkin nähtävissä Virta 1 -teoksen alumiinisäleissä, jotka ovat tyypillisiä kuvanveistäjä Raimo Utriaisen (1927-1994) teräksisen vaaka- tai pystyakselin varaan kootuille myöhäiskauden teoksille.
Utriainen aloitti uransa 1950-luvulla työskennellen perinteisillä kuvanveiston tekniikoilla, kuten pronssivalulla, mutta vaihtoi 1970-luvulla pronssin teräkseen ja luopui esittävistä aiheista. Kuvataideopintojensa lomassa Utriainen oli opiskellut matematiikkaa ja arkkitehtuuria, ja tämä tausta näkyy selvästi hänen myöhäistuotannossaan.
Näyttelykeskus WeeGeen pihalla sijaitsevan veistoksen mallina on ollut Utriaisen 1980-luvun Virta-sarjan veistos Virta 1, josta Raimo Utriaisen taidesäätiö teetti uuden, alkuperäistä veistosta suuremman version. Teos on valmistettu mustasta eloksoidusta alumiinista ja kiillotetusta ruostumattomasta teräksestä. Muita Utriaisen myöhäiskauden konstruktivistisia, alumiinisäleestä valmistettuja teoksia voi pääkaupunkiseudulla nähdä Helsingin Salmisaaressa ja Kalliossa.
Salmisaaressa, Lauttasaaren sillan kupeessa, sijaitsee Aallonharjalla-teos (1974), joka on saanut aaltoa tarkoittavan lempinimen Vooki. Kallion kirjaston takaa, Matti Heleniuksen puistosta, löytyy puolestaan Arvo Turtiaisen muistomerkki (1990).
Teos kuuluu Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan.
Tekijä: Raimo Utriainen
Nimi: Virta 1
Valmistumisvuosi: 1981-2006
Materiaali: mustaksi eloksoitu alumiini, kiillotettu ruostumaton teräs
Koko: 3,6m x 6,2m x 0,39m
Eero Hiironen: Pro Aqua, 2005-2006
Sijainti: Tapiola, Näyttelykeskus WeeGeen edusta, Ahertajantie 5
Kuvanveistäjä Eero Hiirosen (1938-2018) Pro Aqua -teos pystytettiin näyttelykeskus WeeGeen edustalla sijaitsevaan veistospuistoon 2007. Taitelija on tässä vuosina 2005-2006 valmistuneessa teoksessa käsitellyt hänelle tunnusomaista vesiaihetta, joka kiehtoi häntä vuosikymmenten ajan.
”Ilman vettä ei olisi elämää”, Hiironen totesi veistoksen pystytyksen yhteydessä.
Veistos on valmistettu taiteilijan suosikkimateriaalista, kiiltäväpintaisesta ruostumattomasta teräksestä, jonka työstäminen on haasteellista. Teräksen lisäksi Hiironen on käyttänyt teoksissaan esimerkiksi kuparia, pronssia ja alumiinia. Noin 1500 kiloa painava ja lähes kuusi ja puoli metriä pitkä teos on yksi Hiirosen suurimmista teräsveistoksista.
Hiironen oli taiteilijana tuottelias. Museoiden kokoelmissa on satoja hänen teoksiaan, ja hän toteutti uransa aikana kymmeniä julkisia veistoksia. Hiironen perusti 1974 Pirkanpohjan taidekeskuksen Ähtäriin. Taidekeskus on edelleen toiminnassa.
Kyösti Kakkosen taidekokoelmaan kuulunut Pro Aqua -veistos lahjoitettiin EMMAlle 2016.
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Eero Hiironen
Nimi: Pro Aqua
Valmistumisvuosi: 2005-2006
Materiaali: ruostumaton teräs
Koko: 1,02m x 6,3m x 0,85m
Pertti Kukkonen: Mutkia matkassa, 2006
Sijainti: Tapiola, Näyttelykeskus WeeGeen edusta, Ahertajantie 5
Näyttelykeskus WeeGeen edustalle taiteilija Pertti Kukkosen (s. 1954) toteuttama muurimainen Mutkia matkassa sopii hyvin arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman rakennuksen yhteyteen, sillä niitä yhdistää materiaali, betoni. Niin Kukkonen kuin Ruusuvuorikin ovat töissään tutkineet betonia ja sen mahdollisuuksia.
Mutkia matkassa on läpivärjätty, kolmessa osassa paikalleen valettu muuri, jonka hiottu yläpinta korostaa teoksen aaltoilevaa muotoa. Teos toimii näyttelykeskukselle ohjaavana elementtinä ja rajaa samalla puistoalueen jalankulkuväylästä. Se on osa Tapiolan kulttuuriraittia, jonka on suunnitellut maisemasuunnittelija Gretel Hemgård.
Kukkonen on toteuttanut lukuisia julkisia teoksia Suomessa. Näyttelykeskus WeeGeen edustalta löytyvän teoksen nimen jakavat Kukkosen Kotkan Veistospromenadin varrelle tekemät betonipenkit (2010). Samaa teemaa jatkaa myös Tampereen Kirjailijanpuistosta löytyvä 200 metrinen veistosmuuri (2011).
Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.
Tekijä: Pertti Kukkonen
Nimi: Mutkia matkassa
Valmistumisvuosi: 2006
Materiaali: läpivärjätty betoni
Koko: 55m (pituus)
