EMMA: Espoon keskuksen taidereitti

Espoon keskuksen taidereitti lähtee liikkeelle  rautatien ylittävältä Espoonsillalta kulkien virastokeskuksen läpi kohti Kirkkopuistoa ja ammattiopisto Omniaa. Sieltä reitti jatkuu Glimsinjokea myötäilevää ulkoilureittiä pitkin ja kääntyy  lopulta kohti Tuomarilaa, jonka asemarakennusta vastapäätä löytyy viimeinen reitin teoksista.

EMMA: Espoon keskuksen taidereitti

Reitin pituus on noin 3,5 km ja se on merkitty alla olevaan karttaan. Klikkaamalla teoksen kuvaa kartalla, pääset lukemaan kyseisen teoksen esittelyn. Esittelytekstit löytyvät myös tältä sivulta kartan alapuolelta.

A. Mikko Rikala: Äspe, 2010
Espoonsilta, rautatien yli kulkeva silta

B. Pekka Kauhanen: Ilmestys, 2008-2012
Kirkkosillanpuisto ja Espoonsilta virastokeskuksen ulkopuolella

C. Leena Turpeinen: Läheinen kontakti, 1980
Valtuustotalon edusta, yläkansi, Espoonkatu 5

D. Ernst Mether-Borgström: Futura, 1985
Virastotalo 3:n sisäpiha, Espoon keskuksen virastokeskus, Virastopiha

E. Pekka Kauhanen: Ilmestys, 2008-2012
Kirkkosillanpuisto ja Espoonsilta virastokeskuksen ulkopuolella

F. Jaakko Niemelä: Animo, 2011
Ammattiopisto Omnian piha, Kirkkokatu 16 a

G. Armas Hutri: Huminaa, 1984
Tuomarilan asemarakennusta vastapäätä, Tuomarilantien ja Tuomarilankadun välissä

Mikko Rikala: Äspe, 2010

Sijainti: Espoon keskus, Espoonsilta, rautatien yli kulkeva silta

Espoon 550-vuotisjuhlallisuuksien lähestyessä kaupunki julisti ympäristötaidekilpailun, jonka tarkoituksena oli elävällä ja ihmisten arkeen sopivalla tavalla tuoda esiin Espoon keskuksen historiaa. Kilpailun tuloksena päätettiin toteuttaa kaksi teosta: Pekka Kauhasen Ilmestys Espoon tuomiokirkon läheisyyteen ja Mikko Rikalan (s. 1977) Äspe rautatien ylittävälle Siltaraitille.

Valokuvaaja Mikko Rikalan teoksen lähtökohtana on Espoon nimen historia. Nimi on muodostunut vanhan ruotsin haavikkoa tarkoittavasta sanasta äspe ja jokea merkitsevästä sanasta å. Teoksen haavanlehtiä kuvaava valokatto viittaa Espoon jokilaakson ylle aikoinaan kaartuneiden haapojen lehvistöihin. Lattian pinta muistuttaa puolestaan Espoonjoen hiekasta. Teos toteutettiin rautatien ylivievän katetun sillan mittavien korjaustöiden yhteydessä vuona 2010.

Kuva: Olli Karttunen

Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.

Tekijä: Mikko Rikala
Nimi: Äspe
Valmistumisvuosi: 2010
Materiaali: valokate, loisteputket, tulosteet muoville ja pellille, sillan lattiassa kivirouhepinnoite
Koko: 3,6 m x 6,2 m x 0,39 m

Pekka Kauhanen: Ilmestys, 2008-2012

Sijainti: Kirkkosillanpuisto ja Espoonsilta virastokeskuksen ulkopuolella

Espoon kaupunki täytti 550 vuotta vuonna 2008. Kaupunki oli edeltävänä vuonna järjestänyt tulevan juhlavuoden kunniaksi ympäristötaidekilpailun, jonka tavoitteena oli löytää kaupunkikuvaan sopivat taideteokset asukkaiden päivittäisille kulkureiteille. Teoksia etsittiin kahteen kohteeseen, rantaradan ylittävälle Siltaraitille ja Espoon tuomiokirkon läheisyyteen Espoonjokilaaksoon. Teosten toivottiin tuovan kaupunkiympäristöön viitteitä Espoon keskuksen menneisyydestä. Ensin mainittuun kohteeseen tilattiin Mikko Rikalalta teos Äspe, tuomiokirkon ympäristöön valittiin toteutettavaksi kuvanveistäjä Pekka Kauhasen (s. 1954) ehdotus Ilmestys.

Kauhasen suunnitelma konkretisoitui juhlavuonna 2008, kun taiteilija valmisti Kirkkosillanpuiston valopylväisiin kolme ”mekkoa”. Teoksen aiheena oli Raamatun kertomus viidestä viisaasta neitsyestä, mutta Kauhasen mukaan mekkojen muoto viittaa myös taruun Espoonjokeen heitetyistä kirkonkelloista. Viimeiset kaksi leijuvaa neitsyttä asetettiin paikoilleen virastotalon edustan lyhtypylväisiin marraskuussa 2012. Leijuvat hahmot näyttävät tietä hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen välillä. Yhdellä leijuvalla neitsyellä on kolmas käsi, jolla veistos Kauhasen mukaan vilkuttaa Tapiolaan. Tapiolassa, Pohjantien liikenneympyrässä, EMMAan tulijoita ohjaa toinen Kauhasen veistos, niin ikään kolmikätinen Taidepoliisi. Osa Ilmestyksen veistoksista tulee saamaan uuden sijaintipaikan Espoon kaupungin hallinnollisen keskuksen uudistuessa lähivuosina.

Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.

Tekijä: Pekka Kauhanen
Nimi: Ilmestys
Valmistumisvuosi: 2008-2012
Materiaali: pronssi, ruostumaton teräs, alumiinipronssi
Koko: valaisinpylväissä leijuvien mekkohahmojen koot vaihtelevat

(Kauhanen kertoo Ilmestyksestä, Taidepoliisista sekä tuotannostaan yleisesti. Sama linkki kuin Taidepoliisi-tekstissä.)

Leena Turpeinen: Läheinen kontakti, 1980

Sijainti: Espoon keskus, Valtuustotalon edusta, yläkansi, Espoonkatu 5

Espoon Valtuustotalon etupihalla on kuvanveistäjä Leena Turpeisen (1941-2012) vuonna 1980 pystytetty äitiä ja lasta esittävä pronssiveistos Läheinen kontakti. Turpeisen teosehdotus voitti Espoon kaupungin järjestämän veistoskilpailun, jolla etsittiin ulkoveistosta vuonna 1979 valmistuneen Valtuustotalon edustalle. Teosidea syntyi Turpeisen kokemuksesta Espoosta luonnonläheisenä ja ihmisystävällisenä ympäristönä, jossa taiteilijan sanoin ihmisen on hyvä asua kuin ”pienen lapsen ison emon sylissä”. Työn edetessä idea asettui Turpeiselle ominaiseen muotokieleen.

Teos oli liian suuri Turpeisen silloisessa työtilassa työstettäväksi, joten heidän Niittykummussa sijainneen talonsa pihalle pystytettiin kaarihalli. Siellä Turpeinen liimaili kolme metriä pitkiä styroksisia paaluja toisiinsa, joista muodostui yli puolitoistametriä korkea kulmikas kappale, jota hän alkoi muovata sahalla ja sähköleikkurilla. Työn edetessä styroksin päälle tehtiin kipsinen muovailupinta. Valmiista mallista tehtiin muotit ja teos valettiin pronssiin osissa Kellokoskella. Osien yhteen hitsaamisen jälkeen veistoksen pinta viimeisteltiin hiomalla ja patinoimalla. Taiteilija oli tyytyväinen teoksen sijoituspaikkaan. Se näkyi hänestä kauniisti valtuustosalin aulasta ja ulkoapäin katsellessa peilautui hienosti rakennuksen suurista ikkunoista.

Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.

Tekijä: Leena Turpeinen
Nimi: Läheinen kontakti
Valmistumisvuosi: 1980
Materiaali: pronssi
Koko: 1,9m x 3,1m x 1,65m

Ernst Mether-Borgström: Futura, 1985

Sijainti: Virastotalo 3:n sisäpiha, Espoon keskuksen virastokeskus, Virastopiha

Ernst Mether-Borgströmin (1918-1996) lähes yhdeksänmetrisestä Futura-veistoksesta on taiteilijan kertoman mukaan turha etsiä luonnon aiheita. Hän pyrki tuotannossaan konkreettiseen, muotojen ja värien varaan rakentuvaan taiteeseen. 1970-luvun alussa, jolloin teoksen pienoismalli syntyi, veistossuunnitelma kantoi vielä kaksoisnimeä Kambodza/Futura. Taiteilija otti nimellä kantaa Yhdysvaltojen Kaakkois-Aasian politiikkaan. Kun valmis teos viimein vuonna 1985 pystytettiin Espoon keskukseen, maailmanpoliittinen tilanne oli muuttunut, eikä teosnimen kriittinen osa ollut enää ajankohtainen. Nimeksi tuli yksinkertaisesti Futura, joka kuvasi hyvin ajan luottavaista suhdetta tulevaisuuteen. Teoksen sijaintipaikkaa tullaan muuttamaan Espoon keskuksen uudistamisen yhteydessä.

Mether-Borgström oli yksi ensimmäisistä suomalaisista konstruktivisteista ja konkreettisen taiteen uranuurtaja Suomessa. Hänen taiteessaan rakenteellisuus ja geometriset muodot olivat keskeisiä, vaikka hän työstikin esittäviä ja ei-esittäviä teoksia rinnakkain 1960-luvun puoliväliin asti. Taidemaalarina ja graafikkona tunnettu Mether-Borgström alkoi tehdä 1960-luvulla myös abstrakteja veistoksia. Mether-Borgström muutti 1960-luvun alussa Tapiolaan Nallenpolun ateljeetaloon, jossa hän jatkoi työskentelyä kuolemaansa saakka, vaikka asuikin myöhemmin Haukilahdessa.

Kuva: Olli Karttunen


Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.

Tekijä: Ernst Mether-Borgström
Nimi: Futura
Valmistumisvuosi: 1985
Materiaali: polttomaalattu teräs
Koko: 8,5m x 4,5m x 5,5m

Pekka Kauhanen: Ilmestys, 2008-2012

Sijainti: Kirkkosillanpuisto ja Espoonsilta virastokeskuksen ulkopuolella

Espoon kaupunki täytti 550 vuotta vuonna 2008. Kaupunki oli edeltävänä vuonna järjestänyt tulevan juhlavuoden kunniaksi ympäristötaidekilpailun, jonka tavoitteena oli löytää kaupunkikuvaan sopivat taideteokset asukkaiden päivittäisille kulkureiteille. Teoksia etsittiin kahteen kohteeseen, rantaradan ylittävälle Siltaraitille ja Espoon tuomiokirkon läheisyyteen Espoonjokilaaksoon. Teosten toivottiin tuovan kaupunkiympäristöön viitteitä Espoon keskuksen menneisyydestä. Ensin mainittuun kohteeseen tilattiin Mikko Rikalalta teos Äspe, tuomiokirkon ympäristöön valittiin toteutettavaksi kuvanveistäjä Pekka Kauhasen (s. 1954) ehdotus Ilmestys.

Kauhasen suunnitelma konkretisoitui juhlavuonna 2008, kun taiteilija valmisti Kirkkosillanpuiston valopylväisiin kolme ”mekkoa”. Teoksen aiheena oli Raamatun kertomus viidestä viisaasta neitsyestä, mutta Kauhasen mukaan mekkojen muoto viittaa myös taruun Espoonjokeen heitetyistä kirkonkelloista. Viimeiset kaksi leijuvaa neitsyttä asetettiin paikoilleen virastotalon edustan lyhtypylväisiin marraskuussa 2012. Leijuvat hahmot näyttävät tietä hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen välillä. Yhdellä leijuvalla neitsyellä on kolmas käsi, jolla veistos Kauhasen mukaan vilkuttaa Tapiolaan. Tapiolassa, Pohjantien liikenneympyrässä, EMMAan tulijoita ohjaa toinen Kauhasen veistos, niin ikään kolmikätinen Taidepoliisi. Osa Ilmestyksen veistoksista tulee saamaan uuden sijaintipaikan Espoon kaupungin hallinnollisen keskuksen uudistuessa lähivuosina.

Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.

Tekijä: Pekka Kauhanen
Nimi: Ilmestys
Valmistumisvuosi: 2008-2012
Materiaali: pronssi, ruostumaton teräs, alumiinipronssi
Koko: valaisinpylväissä leijuvien mekkohahmojen koot vaihtelevat
Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Jaakko Niemelä: Animo, 2011

Sijainti: Espoon keskus, ammattiopisto Omnian piha, Kirkkokatu 16 a

Ammattiopisto Omnian pihalta löytyvän interaktiivisen Animo-valoveistoksen rakenne perustuu kuution muodolle, joka toistuu teoksen ristikkorakenteessa. Rakenne viittaa koordinaatistoon, matematiikkaan ja ruutuvihkoon, toisin sanoen ammattiopiston opetusmaailmaan. Teoksen nimi Animo on anagrammi teoksen tilanneen koulutusyhtymä Omnian nimestä. Taiteilija Jaakko Niemelän (s. 1959) ajatuksena oli taiteen keinoin viestiä käden taidoista ja osaamisesta sekä muistuttaa kulttuurin merkityksestä kampuksella opiskeleville, työskenteleville ja vieraileville ihmisille, sekä tietysti myös ohikulkijoille ja alueen asukkaille.

Teos toteutettiin yhteistyössä Omnian metalli- ja sähköalan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat rakensivat teoksen metallirakenteen, joka muodostuu viidestä tuhannesta kilosta peilihiottua teräsputkea, sekä tekivät teoksen sähkövedot. Ristikkorakenteeseen vedetyt valokaapelit toistavat yleisön lähettämiä tekstiviestejä kirjain kerrallaan. Yksittäinen kirjain on korkeudeltaan kahdeksan metriä ja täyttää ristikkorakenteen pituussuunnassa. Tekstiviestien välissä teos toistaa abstrakteja kuvioita. Kuvioiden perusohjelmointi on muokattavissa niin, että taideteos voidaan päivittää ajan henkeen sopivaksi opiskelijoiden näkemysten mukaan.

Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.

Tekijä: Jaakko Niemelä
Nimi: Animo
Valmistumisvuosi: 2011
Materiaali: teräs, led-valot, lasi ja polykarbonaatti, valokaapeli
Koko: 5m x 5m x 10m. Yhden kuution mallisen moduulin koko 1m x 1m x 1m
Toteutus: metalli- ja sähköalan opiskelijat
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg / Aki Vuorio.
Rakentamisen vastuuopettaja: Tuomo Pulkkinen
Valosuunnittelu, sähköpiirustukset, kytkennät ja ledit: Ideafix / Juha Järvimaa.

Armas Hutri: Huminaa, 1984

Sijainti: Tuomarilan asemarakennusta vastapäätä, Tuomarilantien ja Tuomarilankadun välissä

Jo 1980-luvulla valmistunut Huminaa-veistos on pystytetty Tuomarila-seura ry:n aloitteesta Tuomarilan aseman viereiselle aukiolle vuonna 2000. Teos hankittiin suoraan tekijältään, Tuomarilassa 1960-luvulta lähtien asuneelta ja työskennelleeltä taiteilijaprofessori Armas Hutrilta (1922-2015). Kustannuksiin osallistuivat seuran lisäksi Espoon kaupunki sekä useat tuomarilalaiset.

Huminaa kuvaa kolmea kuusta ja sulavan lumen liikettä niiden oksilla. Siinä yhdistyy kolmioiden ja kartioiden rytmit. Tuomarilan suuret kuuset olivat tehneet vaikutuksen Hutriin hänen muuttaessaan alueelle. Teoksin nimikin juontaa juurensa 1960-luvulta, jolloin Hutri rakensi ateljeetaloaan: uuden kodin pihalle Palotieltä kantautunut liikenteen humina oli jäänyt taiteilijalle mieleen. Huminaa-teos viestii menneisyydestä, luonnosta ja muistoista ja tarjoaa esteettisen linkin alueen historiaan.

Kuva: Olli Karttunen

Teos kuuluu EMMA-kokoelmaan.

Tekijä: Armas Hutri
Nimi: Huminaa
Valmistumisvuosi: 1984
Materiaali: pronssi
Koko: 2,6m

Sinua saattaisi myös kiinnostaa

Kaupunkireitti
Liikunta
Ulkoilu
Ulkopakopeli
Urban Matinkylä -ulkopakopeli

Urban Matinkylä -ulkopakopeli

Kaupunkireitti
Liikunta
Ulkoilu
Ulkopakopeli
Urban Tapiola -ulkopakopeli

Urban Tapiola -ulkopakopeli

Kaupunkireitti
Liikunta
Ulkoilu
Ulkopakopeli
Urban Kivenlahti -ulkopakopeli

Urban Kivenlahti -ulkopakopeli